Kuorivaatteiden sekä retkeily- ja urheiluvaatteiden yhteydessä mainitaan usein kankaan hengittävyys ja annetaan ymmärtää, että hengittävyys on tärkeä ominaisuus. Mutta mitä hengittävyys oikeastaan tarkoittaa ja mitä väliä sillä on? Näihin kysymyksiin vastaamme tässä artikkelissa.

Hengittävyys pähkinänkuoressa

Yleisesti ottaen hengittävyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka helposti ilma tai vesihöyry pääsee kulkemaan kankaan lävitse. Väljästi kudottu puuvilla- tai pellavakangas on hengittävämpää kuin tiivis nylonkangas. Hengittävyys on tärkeää sekä lämpimän sään vaatteissa että säältä suojaavissa kerroksissa.

Hengittävyys kuitenkin mitataan ja ilmoitetaan pääasiassa vain kankaille, joissa on veden- tai tuulenpitävä kalvo. Kalvo heikentää aina kankaan hengittävyyttä jossain määrin, mutta kalvon hengittävyydellä on suuri merkitys siihen, tunnetko olevasi pukeutunut muovipussiin vai laadukkaaseen ulkoiluvaatteeseen.

Lue lisää vedenpitävistä ja vettähylkivistä vaatteista.

Miten vedenpitävä kangas voi hengittää?

Vedenpitävät kalvot ovat täynnä mikroskooppisen pieniä reikiä, joiden koko on määritetty tarkasti siten, että nestemäinen vesi ei mahdu lävitse, mutta vesihöyry pääsee liikkumaan.

Hengittävyys perustuu paine-eroon vaatteen sisä- ja ulkopuolen välillä: vaatteen sisäpuolella vallitseva korkeampi kosteus ja lämpötila pyrkii tasautumaan suhteessa ulkoilmaan. Tämän ansiosta liikkuessa ja hikoillessa kaikki kosteus ei kerry takin sisään, vaan osa siirtyy kalvon läpi ulos. Hien mukana haihtuu myös lämpöä, jolloin olo ei tunnu tukalalta.

Mitä suurempi paine-ero, sitä tehokkaammin hiki siirtyy ulos. Siksi kuivalla ja viileällä säällä hengittävyys toimii parhaiten, mutta jos ulkoilmakin on kuumaa ja kosteaa, ei riittävää paine-eroa pääse syntymään.

Miten hengittävyyttä mitataan?

Hengittävyyttä voidaan testata useilla menetelmillä, mutta meidän ilmoittamamme hengittävyysarvot perustuvat JIS-metodiin, jossa isompi arvo tarkoittaa parempaa hengittävyyttä.

Testissä kangas pingotetaan mitta-astian suulle ja astia asetetaan ylösalaisin veteen. Astian sisällä oleva kosteutta imevä aine pyrkii ”vetämään” kosteutta kankaan läpi astian sisään. Tietyn ajan kuluttua kangas nostetaan pois vedestä ja punnitaan, kuinka paljon nestettä on siirtynyt kankaan lävitse kuppiin.

Tuloksesta voidaan laskea vesihöyryn läpäisykykyä kuvaava arvo, joka voi olla esimerkiksi 5 000 grammaa per neliömetri per päivä, eli 5 000 g/m2/24 h.

Tätä arvoa kutsutaan myös MVP-arvoksi (moisture vapour permeability, vesihöyryn läpäisevyys) tai MVTR-arvoksi (moisture vapour transmission rate, vesihöyryn siirtymisnopeus) – kyse on kuitenkin samasta asiasta.

Mikä on hyvä hengittävyysarvo?

Mitä korkeampi MVP-arvo, sitä paremmin kangas hengittää. 5 000 g/m2/24 h on riittävä rauhalliseen käyttöön. Kovempitahtiseen liikuntaan kannattaa valita tuote, jonka hengittävyysarvo on vähintään 10 000. 20 000 on hengittävyydessä huippuluokkaa.

Hengittävyyttä heikentävät tekijät

Hengittävyys heikkenee, jos jokin tukkii kalvon sisältä tai ulkoapäin joko osittain tai kokonaan. Siksi reppua kantaessa on nopeasti selkä märkänä. Kalvo voi tukkiutua väliaikaisesti myös vedestä: jos vaatteen pintakangas imee itsensä täyteen vettä, ei vesihöyry pääse poistumaan. Tämän vuoksi vedenpitävissä vaatteissa on lähes aina vettähylkivä pintakäsittely tai kylläste.

Kankaan sisäpuoli jää monesti huomiotta, mutta käytön aikana sisäpintaan kertyvä lika tai rasva voi myös tukkia kalvon pienenpienet reiät. Pese ja huolla vaatteitasi säännöllisesti hoito-ohjeiden mukaisesti, jotta hengittävyys säilyy alkuperäisellä tasolla.

Tarvitaanko tuuletusaukkoja?

Urheillessa tai muuten kovan rasituksen aikana laadukkaallakin hengittävällä kankaalla voi tulla raja vastaan, jolloin tuuletusaukot tuovat helpotusta tilanteeseen. Toisaalta vähemmän hengittävästä kankaasta valmistettu vaate voi silti sopia monenlaiseen käyttöön, jos lisätuuletus on toteutettu hyvin.

Nämä kaksi ovat yleisimmät tuuletustavat, joilla on omat vahvuutensa:

• Tuuletusaukko selässä: Yläselän kautta lämmin ilma pääsee poistumaan luontaisesti. Tämä tuuletustapa on helppo ja varmatoiminen, mutta ei sovellu niin hyvin esimerkiksi vaellusvaatteisiin, sillä aukko jää repun tai rinkan peittoon. Lisäksi tuuli voi päästä puhaltamaan läpän alta sisään.

• Vetoketjut kainaloissa: Kainalovetoketjut ovat etenkin ulkoilu-, retkeily- ja lasketteluvaatteissa yleinen näky. Niiden kautta hiki pääsee poistumaan suoraan eniten hikoilevalta alueelta. Kainalovetoketjut toimivat myös repun kanssa, ja ne voi tarvittaessa sulkea kokonaan.

Sopiva tuuletustapa riippuu paljon vaatteen käyttötarkoituksesta. Muista myös, että erilliset ilmanvaihtoaukot eivät ole ainoa tapa tuulettaa! Löysäämällä kaulusta tai avaamalla hieman vetoketjua voi jo helpottaa huomattavasti oloaan. Lisäksi kannattaa tarkistaa taskut: jos taskujen pussit ovat verkkokangasta tai muuten läpäisevät hyvin ilmaa, toimivat myös taskut hienosti tuuletusaukkoina.